LIPSTIKKA ELI LIPERI

Lipstikka on ollut Suomen suosituimpia lääkekasveja. Se on monivuotinen putkikasvi, jota esiintyy pihoilla, puutarhoissa ja viljelyjäänteenä Etelä- ja Keski- Suomessa. 

Roomalaiset kasvattivat lipstikkaa ja se levisi heidän mukanaan myös muualle Eurooppaan. 

Benediktiinimunkit toivat liperin Pohjolaan noin tuhat vuotta sitten. Lipstikkaa viljeltiin luostareissa lääkkeeksi, sekä karkottamaan tuholaisia. Pohjolassa sitä istutettiin asumusten ympärille pitämään poissa rotat käärmeet ja luteet. 

Lipstikan juurista, tuoreista tai kuivatuista lehdistä ja varsista, sekä myös siemenistä voi tehdä teetä ja tinktuuraa. 

Lehtisatoa voi kerätä koko kesän ajan, kunhan jättää lehtiä tuottamaan uutta satoa. Kuivaamista varten pääsato kerätään heinäkuussa, jolloin toisen sadon saa kerättyä syyskuussa. Satoa kannattaa käyttää ahkerasti, sillä lipstikka on melko kiitollinen kasvi ja se lähtee hyvin helposti rehottamaan.

Myös juuria, varsia ja siemeniä voi säilöä kuivaamalla tai pakastamalla. 

Lipstikka sisältää monia terveydelle hyödyllisiä aineita, kuten C- ja A- vitamiinia, flavonoideja, eteerisiä öljyjä, kumariineja, tanniineja, kalsiumia ja magnesiumia.

Lipstikka lisää syljen, mahanesteiden, sapen eritystä, sekä suolen liikettä ja lisäksi se laukaisee sileän lihaksiston kouristuksia. 

Lipstikka on lämmittävä, vahvistava, puhdistava, diureettinen, hikoiluttava, ruokahalua ja ruoansulatusta vahvistava. Se parantaa vatsan kuntoa, poistaa ilmavaivoja ja laihduttaa.

Sitä käytetään lasten koliikkiin, ruoansulatusvaivoihin, suolistotulehduksiin, ruokahaluttomuuteen, täyteyden tunteeseen ja ilmavaivoihin. Lipstikka irrottaa limaa, hiostaa ja alentaa kuumetta ja sitä käytetäänkin limaa irrottavana hengitystiekatarrin, keuhkoputkentulehduksen, yskän, vilustumisen ja kuumeen hoitoon. 

Lipstikalla on antimikrobisia ja antiseptisiä vaikutuksia ja sen kaikki osat sopivat käytettäväksi huuhteluterapiana virtsatietulehduksissa ja ehkäisemään munuaissoran muodostumista. 

Lipstikka on estrogeenistä, afrodisiakkista, kuukautisia edistävää ja kohdun supistuksia estävää. Sitä voi käyttää kuukautiskipuihin, hitaaseen synnytykseen ja lisäämään maidon tuotantoa.

Lipstikka on rauhoittavaa ja stimuloivaa, joten siitä voi olla apua migreeniin ja unettomuuteen.

Ulkoisesti käytettynä se käy lieviin ihotulehduksiin ja paiseisiin, sekä lisäksi myös kurlaus- ja suuvetenä suun haavaumien, aftojen ja nielurisatulehdusten hoitoon.

Juuren pureskelemisella uskotaan olevan keskittymiskykyä parantava vaikutus.

Aromaterapiassa lipstikkaa käytetään kihdin ja turvotuksen, huonon verenkierron, reumatismin, rakkotulehduksen, anemian, ilmavaivojen ja ruoansulatusongelmien lievittämiseen, sekä kuukautisten puuttumiseen ja kuukautiskipuihin. 

Ruoanlaitossa lipstikka kestää kypsennyksen hyvin ilman, että se menettäisi arominsa. Maultaan lipstikka on voimakas.

Kasvin kaikki osat kelpaavat hyvin maustamiseen, mutta voimakkaimpia ovat juuret ja hedelmät. 

Nuoria lehtiä ja varsia voi tarjota vihannesten tavoin tai niitä voi lisätä tuoreeltaan tai kuivattuna keittoihin, patoihin, muhennoksiin ja kastikkeisiin. Nuoret varret voi myös syödä sellerin tavoin.

Lipstikka on ennen kaikkea kasvisruokien, kuten esimerkiksi kukkakaalin, kyssäkaalin ja porkkanan mauste, mutta se sopii hyvin myös tomaatti-, herne- ja papukeittoihin, sekä tomaatti- ja paprikasalaatteihin riisin ja pastan kera, sekä munakkaisiin, marinadeihin, pikkelsseihin, sekä peruna- ja kalaruokiin. 

Lipstikkavoita voi levittää perunoille, punajuurille ja juureksille.

Hienoksi silputtuna lipstikan lehdet tuovat hyvää makua rahkaan sekä tuorejuustoon ja se sopii hyvin yrttisuolan valmistukseen, öljyksi tai pestoksi. Tuoreita lehtiä voi käyttää salaateissa, tai vaikka letuissa pinaatin tapaan.

KÄYTTÖ

Lipstikkatee

1- 2 tl kuivattua tai tuoretta lipstikkaa/ lipstikan juurta
2 dl kiehuvaa vettä

Kaada vesi yrttien päälle ja anna hautua 5- 10 minuuttia, jonka jälkeen siivilöi.

Nauti kulauksittain lämpimänä esimerkiksi kuukautisvaivoihin, vatsavaivoihin, ruoan jälkeen ilmavaivoihin.

Kurkkukipuun ja ientulehdukseen tee vahvempaa teetä, kurlaa.

Tätä ohjetta voit myös hyödyntää käärehoitoon tai huuhteluvetenä erilaisiin iho- ongelmiin, kolotuksiin ja pikkuhaavoihin. Muistathan antaa teen ensin jäähtyä, ettei se ole liian polttavaa.

Alkoholiuute lipstikasta 

Tuoreesta yrtistä

100 g tuoretta lipstikkaa
2 dl alkoholia (80%)

Nimilappuun:"Lipstikka", 1:2 80 %, päivämäärä"

Kuivatusta yrtistä

100 g kuivattua lipstikkaa
5 dl alkoholia (60%)

Nimilappuun:"Kuivattu lipstikka", 1:5 60 %, päivämäärä"

Kaada yrttiaines puhtaaseen, tiiviiseen lasipurkkiin, peitä alkoholilla, sulje kansi. Anna tekeytyä 2- 4 viikkoa, jonka jälkeen siivilöi, pullota ja lisää nimilappu.

Annos on 15- 30 tippaa 3 kertaa päivässä.

Lipstikkasuola 

1 osa tuoretta lipstikkaa hienonnettuna

1 osa merisuolaa

Laita suola ja lipstikka blenderiin ja jauha tasaiseksi.

Kuivata huoneenlämmössä esimerkiksi voipaperin päällä ja purkita puhtaaseen lasipurkkiin.

Lipstikkasuola

0,5 dl suolaa

1 dl sokeria

0,5 tl rouhittua mustapippuria

1 ruukku lipstikkaa

Laita kaikki raaka- aineet blenderiin ja sekoita ne tasaiseksi.

Kuivata huoneenlämmössä esimerkiksi voipaperin päällä ja laita kuivuneena puhtaaseen lasipurkkiin.

Lipstikkakeitto

4 isoa sipulia

2 rkl voita

3 isoa perunaa

1 dl hienonnettua tuoretta lipstikkaa

3 rkl vehnäjauhoja

1,5 l vettä

3 kasvisliemikuutiota

2 dl kuohukermaa

ripaus rouhittua valkopippuria

Kuori ja pilko sipulit ja kuullota ne voissa kattilassa.

Kuori ja pilko perunat ja lisää ne lipstikan ja vehnäjauhojen kanssa joukkoon. Kuullota vielä hetki.

Lisää vesi ja liemikuutiot.

Anna keiton kiehua noin puoli tuntia.

Lisää lopuksi kerma ja rouhittu valkopippuri ja anna keiton kiehahtaa.

Soseuta keitto sauvasekoittimella tasaiseksi.

HUOMIOITAVAA:

Lipstikka on normaaleina annoksina turvallista, mutta se voi kuitenkin aiheuttaa närästystä ja röyhtäilyjä.

Lipstikan haihtuva öljy on ärsyttävää, joten se ei sovi käytettäväksi akuuteissa munuais- ja virtsatietulehduksissa, eikä myöskään silloin, jos kärsii munuaisten tai sydämen heikentyneestä toiminnasta ja niiden aiheuttamasta turvotuksesta.

Pitkäaikaisessa käytössä se voi lisätä vaaleaihoisten UV- herkkyyttä.

Ei suositella käytettäväksi raskauden aikana.

ISOHIRVENJÄKÄLÄ

Isohirvenjäkälässä eli toiselta nimeltään islanninjäkälässä on paljon lima- aineita, pääasiassa likeniiniä, mutta myös isolikeniiniä, pektiiniä, pentosaania ja ligniiniä. Lisäksi siinä on jäkälähappoja, A-, B1- ja B12- vitamiineja sekä suhteellisen paljon jodia ja tärkkelystä.

Jäkälän vaikuttavin aine on lima, joka rauhoittaa ärtyneitä ja tulehtuneita suun ja nielun limakalvoja estäen mm. yskänärsytystä.  Niillä on antibioottisia ominaisuuksia, joten siksi sitä on käytetty jo kautta aikojen sisäisesti ylempien hengitysteiden vaivojen hoitona.

Jäkälähapot ovat karvaita ja ne kiihdyttävät ruoansulatusrauhasten toimintaa, joten se on hyvä apu ruokahaluttomuuden hoitoon. Lisäksi sitä on käytetty ruoansulatuskanavan ärsytyksen ja tulehdusten hoitoon, sillä se voitelee myös suolen limakalvoja.

Ulkoisesti sitä voi käyttää huonosti paranevien haavojen hoidossa.

Isohirvenjäkälän sisältämä happoa suositellaan esikäsittelemään emäksisellä aineella, kuten soodalla, ennen käyttöä, sillä muutoin se on hyvin kitkerän makuinen. Tuoretta jäkälää voi myös kuivattaa huoneenlämmössä ja tehdä siitä vaikka teetä.

KÄYTTÖ


Isohirvenjäkälän esikäsittely 

Isohirvenjäkälät kerätään parhaiten kostealla säällä ja niistä poistetaan roskat. Sekoita 10 litraan kiehuvaa vettä 1 dl ruokasoodaa. Laita jäkälät veteen ja anna niiden liota pari tuntia. Näin saadaan jäkälähappo poistumaan jäkälästä. 

Huuhtele jäkälät huolellisesti 4- 5 kertaa vedellä, valuta. Kostea jäkälä jauhetaan ja kuivataan TAI vaihtoehtoisesti ensin kuivataan ja sitten jauhetaan.

Jäkäläjauhe säilytetään paperipussissa.

Jäkäläjauhoa voi käyttää esim. leipään, puuroihin, velleihin, keittoihin, pataruokiin, pannukakkuihin, mehukeittoihin. Sitä voi sekoittaa ruis- ja kaurajauhoihin.

Jauhtettua, kuivattua jäkälää käytetään 2 dl puoleen litraan nestettä.

Isohirvenjäkäläkeitos yskään

20 g kuivattua isohirvenjäkälää

n. 4 l vettä

Anna yrttien liota 3 tuntia yhdessä litrassa kylmää vettä. Vaihda vesi tunnin välein.

Liuotuksen jälkeen keitä seosta 5 minuuttia, jonka jälkeen vaihda uusi vesi, 1 litra.

Anna kiehua 15 minuuttia. 

Suodata ja juo kulauksittain.

Isohirvenjäkälätee 

1 rkl kuivattua jäkälää
kuumaa vettä

Kaadetaan vesi kuppiin, jossa on kuivattua jäkälää. 

Haudutetaan 15- 20 minuuttia. 

Nautitaan 3 kertaa päivässä.


Isohirvenjäkäläleipä 

2 dl esikäsiteltyä, jauhettua ja kuivattua isohirvenjäkälää
1/2 litraa vettä
50 g hiivaa
1 tl suolaa
2 rkl öljyä
jauhoja

Kiehautetaan vesi ja se kaadetaan jäkälien päälle. Annetaan jäähtyä kädenlämpöiseksi. 

Lisätään hiiva, suola, öljy ja jauhot. Annetaan nousta puoli tuntia lämpimässä paikassa peiteltynä. 

Leivo taikinasta tämän jälkeen kaksi leipää, jotka saavat nousta pellillä peiteltynä toiset puoli tuntia.

Paistetaan 200 asteessa noin 30 minuuttia.

Jäkälä- kaurapuuro

4 dl vettä

1 dl kaurahiutaleita

1 rkl esikäsiteltyä jäkälää

Sekoita kaurahiutaleet kiehuvaan veteen, lisää siihen jäkälä ja hämmennä puuro tasaiseksi.

Nauti piimän ja puolukoiden kanssa. 

Jäkälä kaurapuuro rauhoittaa vatsaa.

VAROITUKSIA:

Isohirvenjäkälä voi sisältää suuriakin määriä raskasmetalleja, joten niitä ei saa kerätä kaupungeista, teollisuusalueiden lähettyviltä, eikä teiden varsilta.

Suuret määrät isohirvenjäkälää ravinnossa käytettynä voi aiheuttaa ripulia.

VOIKUKKA

Voikukka

Voikukan tärkein vaikuttava aine on taraksiini- karvasaine, joka virkistää kaikkia ruoansulatusrauhasia.

Voikukan lehdet sisältävät erityisesti C- ja A- vitamiineja, kalsiumia, kaliumia, parkkiaineita, rautaa, kuparia, magnesiumia, mangaania, sinkkiä, fosforia ja B1-, B2- ja B3- vitamiineja. Voikukka on myös hyvä proteiinin lähde.

Voikukan juuressa on jopa 25 % inuliini- nimistä tärkkelystä.
Juuret kerätään aikaisin keväällä ennen kukintaa tai myöhään syksyllä, jolloin vararavinnon määrä on suurimmillaan. 

Lehdet kerätään alkukesällä, ennen kukintaa.

Voikukka soveltuu käytettäväksi ennen kaikkea ruokahaluttomuuden, ruoansulatusvaivojen, ilmavaivojen, ummetuksen, peräpukamien, maksa- ja sappivaivojen hoidossa ja laihdutuksen tukena. Voikukalla on nestettä poistava vaikutus.

Kasvin ja etenkin juuren sisältämän insuliinin vuoksi sitä käytetään verensokerin alentamiseen.

Lisäksi voikukalla voidaan hoitaa munuais- ja virtsatievaivoja, kroonisia reumavaivoja, kihdin oireita, ihottumia, kutinaa, selluliittia, epäpuhdasta ihoa, pieniä palovammoja, pisamia, känsiä, ihon värivirheitä ja masennusta.

Voikukka sopii stressaantuneelle henkilölle, joka tuntee itsensä saamattomaksi, sekä lisäksi vähän liikkuville ylipainoisille ihmisille.

Voikukan lehtiä ja juuria käytetään joko kuivattuina tai tuoreina teenä, keitteenä ja tinktuurana, siirappina, tuoremehuna. Niistä voi valmistaa myös olutta.

Myös voikukan nuppuja voidaan käyttää ja ne tulisi kerätä mahdollisemman nuorena.

Lehtiä, juuria ja nuppuja voi käyttää monipuolisesti mm. viherjauheena, yrttivoina, salaattina, muhennoksissa, keitoissa, raakaraasteena, pannukakuissa ja jauhojen lisänä.

Juurista voi valmistaa kofeiinitonta kahvinkorviketta kuivaamalla juurenpalat esim. uunissa.

Kukista voi tehdä viiniä ja simaa.

VOIKUKKAA TAI SIITÄ VALMISTETTUJA TUOTTEITA VOI TILATA SUORAAN RUOHONJUURESTA TAI HYVINVOINNIN.FI SIVUSTOILTA.

KÄYTTÖ


Voikukka maksan virkistäjänä 

Voikukkaa voidaan käyttää maksan virkistämiseen monella eri tavalla. Kesällä esimerkiksi syödään viisi virheetöntä lehtiruotia raakana päivittäin kuukauden ajan aamulla tyhjään vatsaan, muulloin aterioiden välillä.

1/2 desiä tuoreita lehtiä päivittäin on sekin maksalle hyödyllinen hoitojakso, jota jatketaan kuukauden ajan.


Voikukan juuritee 

2 tl kuivattua, hienoksi jauhettua juurta
2 dl vettä

Vesi ja juuret kiehautetaan kannen alla ja niiden annetaan hautua 15 minuuttia.

Nauti hitain kulauksin aamulla tyhjään vatsaan, muulloin 1/2 tuntia ennen tukevaa ateriaa, enintään 3 kupillista päivässä, kuuden viikon ajan.

Tee tukee maksan toimintaa.


Voikukan lehti-/ kukkatee 

2 tl kuivattua, murskattua voikukkan lehtiä tai
4 tl tuoreita voikukan lehtiä
2 dl kiehuvaa vettä

Kaada kiehuva vesi voikukan lehtien päälle, anna hautua kannen alla 5- 10 minuuttia ja siivilöi.

Nauti hitain kulauksin aamulla tyhjään vatsaan, muulloin 1/2 tuntia ennen ateriaa, enintään 3 kupillista päivässä, kuuden viikon ajan.


Voikukkasiirappi 

1 l vettä
3 dl hienonnettuja tuoreita voikukan lehtiä tai
15- 20 g kuivattuja hienonnettuja voikukan lehtiä tai
2, 5 dl hienonnettuja tuoreita tai kuivattuja juuria
425 g sokeria

Kaada yrtit ja vesi pieneen kattilaan, kiehauta ja anna kiehua hiljaisella lämmöllä 10- 15 minuuttia. Siivilöi yrtit pois. Säilytä neste.

Jos haluat vahvempaa siirappia, lisää uusia yrttejä samaan nesteeseen, kiehauta ja anna kiehua 10- 15 minuuttia, jonka jälkeen siivilöi.

Kaada 2 dl nesteestä takaisin kattilaan ja lisää sokeri.Vähennä lämpö minimiin ja hämmennä, kunnes sokeri on täysin sulanut.

Kaada puhtaaseen ja tiiviskantiseen lasipurkkiin ja kirjoita nimilappu.

Säilytä siirappi jääkaapissa.


Alkoholiuute voikukasta 

Tuoreesta voikukasta:

100 g tuoretta voikukan lehteä
2 dl alkoholia ( 80%)

Nimilappuun:"Voikukka, 1:2 80%, päivämäärä"

Kuivatusta voikukasta

100 g kuivattua voikukan lehteä
5 dl alkoholia (60%)

Nimilappuun:"Voikukka, 1:5 60%, päivämäärä"

Kaada puhtaaseen ja tiiviskantiseen lasipurkkiin, peitä alkoholilla ja sulje korkki. Anna olla 2- 4 viikkoa.

Siivilöi, pullota ja lisää nimilappu.

Ota tarvittaessa esim. virtsanerityksen lisäämiseksi, ummetuksen, ilmavaivojen ja ruokahaluttomuuden hoitoon, 2 tippaa päivässä, 5 päivän ajan.


Voikukkakylpy 

2 l kiehuvaa vettä
tuoretta tai kuivattua voikukan maanpäällisiä osia

Tuore voikukka

peitä yrttiaines vedellä

Kuivattu voikukka

Laita yrttiaines kattilaan ja lisää kolme kertaa yrttiaineksen tilavuuden verran vettä.

Kiehauta ja anna hautua 15 minuuttia, siivilöi ja kaada kylpyveteen. 

Lisää kylmää vettä, kunnes lämpötila on sopiva. 

Istahda alas kylpyyn ja nauti.

Käytä esim. kroonisiin reumavaivoihin, kihtiin, ihottumaan, kutinaan ja selluliittiin.


Voikukkakääre 

kourallinen kuivattuja voikukan maanpäällisiä osia tai
pari kourallista tuoreita voikukan maanpäällisiä osia
1 l kiehuvaa vettä

Kaada kiehuva vesi hienonnetun yrtin päälle ja anna hautua 15 minuuttia, jonka jälkeen siivilöi ja jäähdytä. 

Kastele pyyhe tai rätti nesteeseen, purista ylimääräinen neste pois ja laita kosta, kuuma pyyhe kipeään kohtaan.

 Anna olla paikoillaan 30- 40 minuuttia.

Käytä esim. pieniin palovammoihin, peräpukamiin, pisamiin, känsiin, ihon värivirheisiin ja ihottumiin.


Voikukkasima 

5 l voikukkia
10 l vettä
1 1/2 dl siirappia tai 100 g fariinisokeria
700 sokeria
2- 3 sitruunaa
1/4 tl hiivaa tai vähemmänkin
rusinoita

Aurinkoisella säällä ja aamupäivällä kerätyt kukat ja 5 l vettä laitetaan suureen kattilaan, jossa ne kuumennetaan kiehuvaksi ja sen jälkeen annetaan sen kiehua hiljalleen 5 minuutin ajan. Tämän jälkeen seos siivilöidään. Siivilöity vesi otetaan talteen.

Laita kukat takaisin kattilaan ja lisää siihen noin 3 l vettä. Anna kiehua hiljaisella lämmöllä 5 minuuttia ja siivilöi uudelleen. Tämä neste ja aiemmin siivilöity neste yhdistetään.

Ota osa liemestä ja kaada se pieneen kattilaan ja lisää siihen siirappi ja sokeri sekä hyvin pesty sitruuna ohuina viipaleina. Anna seoksen kiehua, kunnes sokeri on liuennut kokonaan. 

Lisää tämän jälkeen sokeriliemi sitruunoiden kera aiempaan ja isompaan määrään nestettä.

Lisää seokseen vettä siten, että lientä on yhteensä 10 litraa.

Anna nesteen jäähtyä huoneenlämpöiseksi.

Sekoita hiiva pieneen nestemäärään ja sekoita se sitten liemeen. 

Anna tämän käydä huoneenlämmössä yön ajan.

Siivilöi neste ja pullota. Halutessasi voit lisätä pulloihin muutamia rusinoita. 

Kun rusinat nousevat pintaan, on sima valmista.

Sima säilyy kylmässä kaksi viikkoa.


Venäläinen voikukkasalaatti 

100 g voikukan lehtiä
50 g sipulin naatteja tai ruohosipulia
25 g persiljaa
15 g ruokaöljyä
suolaa, etikkaa ja pippuria oman maun mukaan
1 keitetty kananmuna
tuoretta tilliä

Voikukan lehtiä liotellaan puoli tuntia suolavedessä, jonka jälkeen ne valutetaan ja leikataan saksilla pieneksi.

Silputtu persilja ja sipuli sekoitetaan voikukan joukkoon. 

Öljy, pippuri ja etikka sekoitetaan ja kaadetaan salaatin joukkoon.

Valmis salaatti koristellaan kanamunalla ja tillillä.


Voikukkapirtelö 

10 voikukan lehteä
5 voikukan kukkaa
1 rkl seesamin siemeniä
1 rkl hunajaa
1 rkl sitruunanmehua
1/2 banaani
vettä

Lehdet ja kukat huuhdellaan ja silputaan saksilla, jonka jälkeen ne laitetaan tehosekoittimeen.

Muut ainekset lisätään joukkoon ja laitetaan vettä niin paljon kun laitteeseen mahtuu.

Sekoittimen annetaan käydä kaksi minuuttia, jonka jälkeen juoma on valmis tarjottavaksi.


Voikukkasämpylät 

3 dl perunasosetta
50 g hiivaa
1/2 l kasvisten keitinlientä/ kasvisliemikuutiosta valmistettua nestettä tai vettä
1 tl muskottia
1 tl yrttisuolaa
2 rkl siirappia
4 dl nypittyjä voikukan terälehtiä
1 1/2 dl voikukan lehtiä
3 rkl öljyä
3- 4 dl hiivaleipäjauhoja


Kädenlämpöinen kasvisliemi sekoitetaan perunasoseeseen. Hiiva ja muut aineet lisätään joukkoon.

Taikinan annetaan kohota 1/2 tuntia liinan alla lämpimässä paikassa, jonka jälkeen ne leivotaan sämpylöiksi. 

Sämpylöiden annetaan kohota vielä 1/ 2 tuntia liinan alla peitettynä, jonka jälkeen ne paistetaan 200 asteessa 10- 15 minuuttia.

Voitele kypsät sämpylät hunajavedellä ja ripottele halutessasi pinnalle voikukan terälehtiä.


Voikukkamarmeladi 

2 dl voikukan kukintoja
2 dl vettä
0,75 dl hyytelösokeria

Keitä kukintoja vedessä 10 minuuttia, siivilöi ja lisää joukkoon hyytelösokeri.
Sekoita, kunnes sokeri on liuennut ja hyytelö kirkastuu.