BASILIKA

Basilika

Basilika on yksivuotinen ja se kasvaa luonnonvaraisesti Lähi- Idässä, Iranissa, Etelä- Aasiassa, Afganistanissa, Pakistanissa, Intiassa ja sitä viljellään varsinkin Välimeren alueella, Ranskassa, Indonesiassa, Unkarissa ja Kaliforniassa. 

Eniten kasvatetaan maustebasilikaa, jota arvellaan olevan viljelyssä noin 60 lajiketta. Yleisiä lajeja ovat kaneli-, sitruuna-, tinjami- ja anisbasilika.

Basilika tunnettiin jo faraoiden Egyptissä, jossa sitä käytettiin balsamointiin. Roomalaiset ovat käyttäneet basilikaa potenssin parantamiseen. Sitä on käytetty taistelussa ruttoa vastaan, nuuskattu päänsärkyyn ja vilustumisoireisiin ja sen tuoksulla uskottiin olevan melankoliaa parantavia vaikutuksia.

Intiasta basilika tuotiin Eurooppaan 1500- luvulla ja se 

otettiin heti ruokakäyttöön.

Basilikan lehdet vaativat hellää käsittelyä, sillä lehdet tummuvat helposti. Lehtiä voi kerätä milloin vain ja niitä voi kuivata ja pakastaa. Pakastaminen säilyttää aromit paremmin, mutta maun säilyttämiseksi lehdet on hyvä peittää öljyllä ennen pakastamista.

Latvominen tuuheuttaa kasvia ja lehdet menettävät makunsa ellei kukkia poisteta.

Basilikaa käytetään tuoreena, kuivattuna, sekä vesihöyrytislauksella eristettynä basilikaöljynä. Kasvia ei yleensä käytetä lääkintään kuvattuna sen aromien häviämisen vuoksi. 

Basilikassa on paljon eri karotenoideja, erittäin paljon K- vitamiinia, folaattia, runsaasti fenoleja varsinkin kuivattuna sillä on korkea antioksidanttisuusarvo.

Basilika on hyvä ruoansulatuselimistön kuntouttaja. Sen lehtiä tai kukkia voi käyttää ruoansulatusvaivoihin joko sellaisenaan tai teenä ruokailun jälkeen. Mahataudissa kannattaa kokeilla pureskella basilikan tuoreita lehtiä.

Basilika laukaisee kouristuksia, edistää ruoansulatusta, parantaa ruokahalua, lievittää ilmavaivoja ja pahoinvointia. Lisäksi se helpottaa täyteyden tunnetta, ummetusta ja kramppeja ja sen lehdet ja siemenet torjuvat mahahaavaa.

Basilika alentaa myös kolesterolia ja se stimuloi lisämunuaiskuorta antaen lisää energiaa. Se on myös hyvä hermojen vahvistaja, sillä se rauhoittaa ja piristää. Sitä voi kokeilla myös migreenin, hermostollisen päänsäryn, levottomuuden, jännitys- ja pelkotilojen ja masennuksen helpottamiseen.

Basilika on antibakteerinen, antifungaalinen ja antiviraalinen, joiden vuoksi se irroittaa limaa, alentaa kuumetta ja estää tulehduksia. Sillä voi helpottaa vilustumista, yskää, keuhkoputken- ja poskiontelotulehduksia, korvakipua, reumatismia, kihtiä, lihassärkyä ja estää kaihia.

Sen avulla voi lisätä kuukautisvuotoa, karkottaa loisia, parantaa haavoja ja hyönteistenpistoistoista aiheuttamaa kutinaa. 

Aromaterapeutit suosittelevat käyttämään basilikaöljyä lievittämään mielen väsymystä ja selvittämään päätä ja sitä käytetään myös hiustenhoitoon ja akneen, sekä lievittämään myös lihasjännitystä ja reumaattisia vaivoja.

Mausteena basilikaa käytetään varsinkin ranskalaisessa, italialaisessa, kaukaasialaisessa, kreikkalaisessa ja thaikeittiössä. Sitä lisätään ruokiin vasta ruoanvalmistuksen loppuvaiheessa, sillä muutoin sen aromi häviää ja kitkeröityy.

Tuoreita lehtiä voi käyttää salaateissa, se tuo hyvää makua pestoon ja muihin kastikkeisiin, pastaan, lasagneen, pitsoihin, munakkaaseen, peruna-, munakoiso-, kurkku-, herne-, papu- ja pinaattiruokiin. Se käy hyvin myös hapankaalin, sienten ja riisin mausteeksi.

Sitä voi silputa raejuustoon, tuorejuustoihin, voihin, munavoihin ja silputa koristeeksi leivän päälle.

Basilika sopii hyvin korianterin, sipuleiden, valkosipulin, oreganon, persiljan, pippurin, paprikan, salvian ja tinjamin kanssa.

Siitä voi uuttaa itse oliiviöljyyn, viinietikkaan ja käyttää salaatinkastikkeena. 

Aasiassa kasvatetuissa basilikoissa on aromi paljon vahvempi kuin kotimaisissa ja thaikeittiössä käytetään hyvin yleisesti maustebasilikan ja tulsin risteymää. Vietnamilaisessa, kiinalaisessa, sekä thaikeittiössä basilikaa käytetään paljon etenkin keitoissa ja Indonesiassa sitruunabasilikaa tarjoillaan raakana, yhdessä raa'an kaalin, kurkun ja vihreiden papujen kanssa. Aasiassa siemenistä valmistetaan falooda- juomaa. 

Kosmetiikkateollisuudessa basilikaöljyä käytetään hammastahnoihin, ihonhoitotuotteisiin, shampoisiin, saippuoihin, sekä hajuvesiin.

BASILIKAA JA SIITÄ VALMISTETTUJA TUOTTEITA VOIT TILATA SUORAAN RUOHONJUURESTA TAI HYVINVOINNIN.FI SIVUSTOILTA.

KÄYTTÖ

Basilikatee

2 rkl murskattuja basilikan lehtiä

2,5 dl kiehuvaa vettä

Kaada kiehutettu vesi murskattujen lehtien päälle ja anna hautua 5 minuuttia.

Makeuta halutessasi hunajalla. 

Nauti pienin kulauksin. 

Basilikan makuinen viinietikka

1/2 l valkoviinietikkaa

8- 10 basilikanlehteä

2 valkosipulinkynttä

appelsiininkuoren suikaleita

Kaada valkoviinietikka lasipurkkiin ja lisää siihen basilikanlehdet, valkosipulinkynnet ja appelsiininkuoret.

Laita purkki pimeään ja viileään paikkaan kahdeksi viikoksi, jotta maku ennättää kehittyä.

Ennen käyttöä siivilöi viinietikka, pullota tai laita se puhtaaseen lasipurkkiin.

Käytä salaatinkastikkeissa, marinadeissa tai pirskottele sitä kasvisten, kanan tai kalan päälle.

Basilikalla maustettu oliiviöljy

5 dl tiukkaan pakattuja basilikanlehtiä

2,5 dl oliiviöljyä

vettä

Kiehauta vesi suuressa kattilassa ja upota siihen basilikanlehdet 5 sekunnin ajaksi.

Valuta lehdet lävikössä ja kaada ne jäävesikulhoon, jonka jälkeen valuta ne uudelleen lävikössä ja purista lehdistä kaikki ylimääräinen vesi pois. 

Soseuta lehdet tehosekoittimessa oliiviöljyn kanssa.

Siivilöi öljy ensin tiheän siivilän läpi, jonka jälkeen vielä nelinkertaisen juustokankaan läpi.

Kaada öljy steriloituun lasipulloon, sulje se tiiviisti ja säilytä se jääkaapissa.

Käytä salaatinkastikkeen tai pirskottele sitä kanan tai paahdetun munakoison päälle.

Basilikavoi

Pehmennä voipaketti huoneenlämpöiseksi ja lisää siihen tuoretta silputtua basilikaa, suolaa ja vastarouhittua mustapippuria. 

Laita massa tuorekelmun päälle ja rullaa se kelmun sisään tangoksi. Sulje tiiviisti kummastakin päästä ja jäähdytä jääkaapissa.

Käytä jähmettyneestä maustevoitangosta leikattavia voinappeja esimerkiksi uuniperunoiden, rapean leivän, paistetun kalan tai höyrytettyjen vihannesten kanssa.

Basilikapesto

2 ruukkua basilikaa

50 g pinjansiemeniä

2 valkosipulinkynttä

1 dl raastettua parmesaania

1,5 dl oliiviöljyä

vastajauhettua mustapippuria

suolaa

Paahda pinjansiemenet kuivalla paistinpannulla.

Laita paahdetut pinjansiemenet, basilikanlehdet ja valkosipulinkynnet tehosekoittimeen ja lisää parmesaaniraaste ja öljy vähitellen koneen käydessä.

Mausta suolalla ja pippurilla. 

Pesto säilyy jääkaapissa viikon.

• 
  
  

VAROITUKSIA:

Basilikaa ei tulisi käyttää suuria määriä raskauden aikana ja imetettäessä, eikä sitä tule antaa pikkulapsille suurina määrinä.

Basilikassa on sekä syöpää estäviä, että sitä synnyttäviä aineita.

Basilika voi ärsyttää ihoa.

TILLI

Tilli

Tilli on Suomessa tavallisimpia maustekasveja ja siitä on olemassa monia lajikkeita, kuten muun muassa kruunu- ja lehtitilli. 

Tilli on luultavasti alkuperäinen Lounais- Aasiassa, sekä Intiassa, joista se on levinnyt Pohjois- Amerikkaan ja Eurooppaan.

Tilliä viljellään myös Pohjois- Afrikassa, Karibialla, Etelä- Amerikassa ja Kiinassa. Keski- Euroopan maissa siitä tuotetaan tillinsiemenöljyä ja Yhdysvalloissa tillinversoöljyä. 

Tilli houkuttelee luokseen hyönteisiä ja perhosia, eikä sitä tulisi kasvattaa lähellä fenkolia, väinönputkea tai kuminaa, sillä ne risteytyvät keskenään.

Tilliä kerätään nuorina versoina, kukinnot kerätään mieluiten pilvisellä tai kostealla säällä hedelmien kypsyttyä, jotta siemenet eivät karisisi. Tuoreet tillinoksat säilyvät muutamia päiviä muovipussissa jääkaapissa. 

Lehdet ja varret voi kuivata, mutta kuivaaminen hävittää osan tillin aromista. Tilliä voi myös pakastaa.

Tillistä käytetään siemenistä ja versoista saatavaa haihtuvaa öljyä, murskattuja tai kokonaisia siemeniä, kuivattuja ja tuoreita lehtiä, sekä verson yläosaa. 

Tillin hedelmiä pureskellaan suussa tai niistä voi valmistaa teetä tai tinktuuraa. 

Kuivatulla tillillä on vain vähän lääkevaikutusta.

Tilli on ruoansulatuskanavan kouristuksia laukaisevaa, ilmavaivoja ja täyteyden tunnetta poistavaa, ruoansulatuselimistöä rauhoittavaa, sekä syljen mahanesteiden ja sapen eritystä lisäävää, ripulia estävää, sekä lisäksi se on laksatiivinen. 

Tillin versoja käytetään ruoansulatuskanavan häiriöiden hoitoon ja niiden ennaltaehkäisyyn, spasmeihin, sekä unihäiriöihin.

Hedelmiä käytetään ruoansulatus- ja ilmavaivoihin, paksusuolen kiputiloihin, mahakatarriin, tyrään, lasten hikkaan, koliikkiin ja pahanhajuiseen hengitykseen. 

Tilli on virtsaneritystä lisäävä, se alentaa verensokeria, stimuloi hengitystä, estää yskää, puhdistaa, bakteereita, sieniä ja hyönteisiä tappava, lisää maidoneritystä, alentaa verenpainetta, laajentaa verisuonia, hidastaa sydämensykettä ja lisäksi se virkistää ja rauhoittaa.

Tillin muita käyttöaloja ovat ummetus, peräpukamat, sukupuolinen kyvyttömyys, myoomat, haavat, paiseet, synnytyksen helpottaminen, sekä kuukautiskierron säännöllistäminen. 

Tillin siemenkeitteestä tehdään käsikylpyjä kynsien vahvistamiseksi ja silmävettä silmätulehduksen hoitoon.

Tillivettä annetaan pikkulapsille koliikkiin sekä hampaiden puhkeamisesta aiheutuviin kipuihin.

Tilli sisältää A-, C-, E-, K- vitamiineja, lisäksi se sisältää mm. kaliumia, kalsiumia, fosforia, magnesiumia, natriumia, rautaa, sinkkiä, kuparia ja seleeniä.

Tillin sisältämä karvoni ja jotkut muut haihtuvan öljyn ainesosat auttavat poistamaan elimistöstä myrkkyjä ja mahdollisesti  myös syöpää entsyymin tuotantoa.

Yleisimmin tilliä käytetään mausteena ja se onkin persiljan ohella suosituimpia mausteyrttejämme. Pohjois- Suomessa tillin lehtiin ehtii muodostua huomattavan paljon aromiaineita ja makueron onkin hyvin suuri esimerkiksi Utsjoen ja eteläisimmän Suomen välillä. 

Tuore tilli lisätään ruokaan vasta lopuksi, mutta sen sijaan kuivattuja varsia voi lisätä kokonaisina keittoihin ja pataruokiin jo kypsennysvaiheessa ja ne poistetaan ruoasta ennen tarjoilemista.

Suomessa tilliä käytetään varsinkin uusien perunoiden ja kalan mausteena ja kruunutillin kukintoja rapujen keitinvedessä ja kurkkuja säilöttäessä. 

Tilli sopii hyvin kala- ja äyriäisruokiin, sekä kasvisruokiin, keittoihin ja perunasalaattiin. Se antaa hyvää makua myös kylmiin kastikkeisiin, dippeihin, tuorejuustoon ja yrttivoihin.

Hedelmät ja siemenet sopivat hyvin pikkelsseihin ja hapankaaliin ja niitä voi lisätä myös vihannesmehuihin, kuten esimerkiksi tomaattimehuun. Siemeniä voi käyttää kuminan tavoin mausteena leivissä ja niitä voi myös idättää salaatteihin. 

Lehtiä ja siemeniä voi myös uuttaa viinietikkaan.

 

TILLIÄ VOIT TILATA SUORAAN RUOHONJUURESTA. 

KÄYTTÖ:

Tillitee 

4- 5 tl tuoretta tilliä

2,5 dl kiehuvaa vettä

Haudutetaan kannen alla, jotta eteeriset öljyt eivät haihtuisi tarpeettomasti.

Anna teen hautua noin 5 minuuttia, jonka jälkeen siivilöi tee.

Nauti teetä pienin kulauksin kolme kertaa päivässä. Pidä kulausten välissä reilu tauko, jotta tehoaineet ehtivät vaikuttaa. 

Tilliteen voi makeuttaa halutessaan hunajalla tai siihen voi laittaa myös tilkan maitoa.

Jäähdytetyllä tilliteellä voi hoitaa myös haavoja, paiseita ja peräpukamia.

Alkoholiuute tillistä


100 g tuoretta tilliä
2 dl alkoholia ( 80%)

Nimilappuun: "tilli", 1:2 80%, päivämäärä"

Laita tilli puhtaaseen ja tiiviskantiseen lasipurkkiin, peitä alkoholilla ja sulje korkki. Anna olla 2- 4 viikkoa.

Siivilöi, pullota ja lisää nimilappu.

Ota tarvittaessa esim. ummetuksen, ilmavaivojen ja kuukautiskierron säännöllistämiseen, 2 tippaa päivässä, 5 päivän ajan.

Tilli- kermaviilikastike

2 dl kermaviiliä

2 rkl sinappia

1 rkl sitruunamehua

ripaus suolaa

ripaus sokeria

ripaus rouhittua mustapippuria

1/2 dl hienonnettua tilliä

Sekoita aineet keskenään ja laita jääkaappiin vetäytymään muutamaksi tunniksi.

VAROITUKSET:

Tilliä ei pidä käyttää, jos sairastaa munuaistulehdusta. 

Tuoreiden kasvien käsittely voi aiheuttaa valoallergiaa herkille.

Tillin sisältämä myristisiini voi suurina annoksina olla psykoaktiivinen.