KETOHANHIKKI

Ketohanhikki on matala monivuotinen ruoho, joka kasvaa pihoilla, poluilla, puistoissa, venerannoilla ja joutomailla. Se on yleinen Etelä- Suomessa ja Pohjanlahden rannikoilla aina Oulun korkeudelle saakka. 

Ketohanhikin lehdet  muistuttavat pihlajan lehtiä. Lehdissä on 7- 12 paria erillisiä terävähampaisia lehdyköitä. Lehdet ovat päältä harmaanvihreät ja niiden alapuoli on silkkikarvainen ja hohtavan hopeanvalkoinen. Hopeanhohtoista karvaa voi joskus olla myös lehtien yläpinnalla.

Ketohanhikin paksut kellertävät ja ravinteikkaat juurakot ovat syötäviä ja niiden mukulamaisia varastojuuria voi käyttää juurikasvien tapaan ruoanvalmistuksessa. Juuret kasvavat lyijykynän paksuisiksi ja ne maistuvat palsternakalle ja porkkanalle. Juuria voi myös kuivata ja jauhaa ja käyttää puuroihin ja leivontaan. Varsinkin Englannissa ja Kreikassa juuria on hyödynnetty pula- aikoina.

Juuriin kerääntyy varsinkin kasvukauden loppuvaiheessa runsaasti tärkkelystä, jolloin juuret turpoavat nuijamaisiksi. Juuria kerätään muiden vihannesten tavoin loppukesällä, syksyllä tai varhain keväällä.

Ketohanhikin lehtiä voi käyttää pinaatin tavoin ruoanvalmistuksessa. Sahalaitaisista lehdistä voi valmistaa esimerkiksi salaattia.

Suurin merkitys ketohanhikilla on kuitenkin lääkekasvina. Rohtona käytetään maanpäällistä kukinta- aikaan kerättyä versoa. Se sisältää runsaasti flavonoidiglykosideja, jonka vuoksi sillä on kouristuksia laukaiseva vaikutus juovattomaan lihaksistoon eli lihaksiin, joita ei voi hallita tietoisesti. Tällaisia lihaksia ovat esimerkiksi suolistossa, verisuonten seinämissä ja mahalaukussa.

Ketohanhikki sisältää myös parkkiaineita, jotka supistavat ihoa ja vahvistavat kudoksia. Parkkiaineiden vaikutuksen vuoksi valkuaisaineet saostuvat, joka saa solukalvot liittymään tiiviisti yhteen muodostaen liukenemattoman yhdisteen ja josta muodostuu vahigoittuneelle aluelle tilapäinen, vahvaa kudosta oleva päällyste. Tämä ehkäisee tulehduksia ja haitallisten aineiden pääsyn kudoksiin, sekä helpottaa vioittuneen kudoksen uusiutumista. Supistavan vaikutuksensa ansiosta mahdollinen verenvuoto vähenee tai lakkaa kokonaan. 

Ketohanhikki auttaa kivuliaisiin kuukautisiin, koliikkiin, mahaportin kouristuksiin, astmasta johtuviin kouristuksen tapaisiin vaivoihin, huonosti paraneviin haavoihin, ientulehdukseen, sekä lisäksi se edistää ruokahalua ja estää ripulia.

KÄYTTÖ

Ketohanhikkitee

2 tl kuivattua yrttiä 

2,5 dl kiehuvaa vettä

Haudutetaan kannen alla 15 minuuttia, jonka jälkeen siivilöidään ja nautitaan kuumana hitain kulauksin. 

Lämpö tukee tehoaineiden vaikutusta kouristuksissa. 

Teetä voi käyttää myös kurlausvetenä ientulehduksen hoitoon.

Jos käytät ketohanhikkiteetä kivuliaiden kuukautisten hoidossa, aloita teehoito munasolun irtautuessa ja jatka sitä kuukautisvuodon loppuun saakka. 

Kivuliaiden kuukautisten hoitoon saa tehokkaamman avun, kun yhdistät ketohanhikkiin saman verran kamomillaa ja siankärsämöä. 

Ketohanhikki haavanhoitoon

3 tl kuivattua yrttiä

2 dl kiehuvaa vettä

Annetaan hautua kannen alla 20 minuuttia, jonka jälkeen neste siiviöidään. 

Nesteellä huuhdellaan haavaa useita kertoja päivässä.

 

LAVENTELI

 

Laventeli on luontainen laji Välimeren alueella, Keski- Idässä ja Intiassa. Sitä viljellään muun muassa Ranskassa, Espanjassa, Bulgariassa, Hollannissa ja Marokossa. 

Laventelin nimi tulee latinankielisestä sanasta 'lavare', joka tarkoittaa pestä, sillä niin roomalaiset kuin myös kreikkalaiset hajustivat saippuansa ja kylpyvetensä laventelilla ja pyhittivät sillä temppelinsä. Laventelin puhdistavat ominaisuudet tunnettiin Kreikan, Rooman ja Arabian lääkinnässä.

Keskiajalla laventelia pidettiin lemmenrohtona ja laventelivettä levitettiin lattioille hajustamaan huoneita ja karkoittamaan hyönteisiä. Muita laventelin käyttökohteita ovat olleet "hermostunut sydän", äänenkäheys, hammaskipu, päänsärky, kipeät nivelet, haavat, sekä koliikki ja kouristukset.

Viktoriaasen ajana naiset pitivät laventelikimppua mukanaan heikotuksen ja päänsäryn varalta.

Laventelin kukista tislataan usein jo pellolla öljyä, jota käytetään hyvin monenlaisiin tarkoituksiin, kuten aromaterapiaan, tuoksulamppuihin, saippuaan, hygieniatuotteisiin ja parfyymeihin.

Laventeleita on 30 eri lajia, joista on hyvin paljon risteymiä. Risteymissä on enemmän haihtuvia öljyjä, mutta eri lajijen haihtuvat öljyt vaihtelevat hyvin paljon toisistaan. 

Laventeli sisältää eteeristä öljyä, joista tärkeimmät ovat linalyyliasetaatti ja linalooli.  Lisäksi laventelissa on laktoneita, tanniineja, flavonoideja, fytosteroleja, rosmariini-, ursoli- ja oleonihappoa.

Laventelia käytetään paljon Etelä- ja Keski- Euroopassa ja niiden kukista ja kukkivista versonlatvoista valmistetaan teetä, hauteita, tinktuuraa, voiteita ja öljyjä, ja niitä käytetään myös höyryhengitykseen, sekä suu- ja kylpyvesiin. 

Parhaiten laventeli imeytyy hengityksen ja ihon kautta ja vaikuttaa näin ollen keskushermostoon tasapainottaen ja rentouttaen. 

Laventeli on hyvin monikäyttöinen  ja se sopii niin sisäisesti kuin myös ulkoisesti lievään unettomuuteen, ahdistukseen, paniikkihäiriöön, migreeniin, hermostolliseen uupumukseen, stressiin, päänsärkyyn, huimaukseen, sekavuuteen, sydämentykytykseen. Se myös selkeyttää ajatuksia ja poistaa masennusta. 

Laventeli ehkäisee Alzheimerin tautia ja dementiaa, alentaa verenpainetta, lievittää ruonasulatusvaivoja, pahoinvointia, ruokahaluttomuutta, ilmavaivoja, kuukautisten edeltävää jännitystä, sekä kuukautiskipuja. 

Se sopii myös korvatulehduksen, keuhkoputkentulehduksen, vilustumisen, pahanhajuisen hengityksen ja tukkoisen nenän hoitoon, mutta myös vähävirtsaisuuteen, virtsatietulehdukseen, valkovuotoon ja hammaskipuun.

Ulkoisesti sillä voi puhdistaa haavoja, hoitaa pieniä palovammoja, hyönteisten pistoja, reumakipuja, auringonpolttamia, hermokipuja, iskiasta, kihtiä, vereniertohäiriöitä ja ihovaivoja, kuten paiseita, aknea jalkasientä, hiustenlähtöä, hilseilyä ja liiallista talineritystä.

Laventelia hengitetään pyörtymisen, sekä huimauksen ehkäisemiseksi.

Ranskassa, Espanjassa, Englannissa ja Italiassa laventelin kukinnoilla ja lehdillä maustetaan niin suolaisia kuin myös makeitakin ruokia. Laventelia on muun muassa marmeladissa, jäätelöissä, vanukkaissa, salaateissa, hunajassa, juustoissa, etikoissa ja yrttivoissa, sekä alkoholi- ja virvoitusjuomissa. 

Laventelietikka sopii hyvin salaatteihin, laventelikukkasiirappi hedelmäsalaatteihin ja kukkia voi sokeroida koristeeksi.

Kapea lehtilaventeli eli Lavandula angustifolia on laadultaan parasta, eikä risteymää suositella rohdoskäyttöön. 

Laventelin nuoria kukkia ja lehtiä voi kerätä milloin vain ja ne tulee kuivata hellävaraisesti. Kerääminen tulee tehdä mieluiten aurinkoisella säällä, sillä tällöin kasveissa on eniten öljyä. 

KÄYTTÖ

Laventelitee

2 tl kuivattuja laventelin kukkia

2 dl vettä

Kiehauta vesi ja anna sen jäähtyä noin 80 asteeseen. Laventelin tehokkaat eteeriset öljyt ovat herkkiä kuumuudelle, joten niitä ei saa kypsentää.

Kaada vesi kukkien päälle kuppiin ja hauduta noin 10 minuuttia kannen alla. 

Makeuta halutessasi hunajalla ja nauti teetä pienin kulauksin.

Laventeli sopii hyvin teesekoituksiin yhdessä esimerkiksi ruusun terälehtien, lakritsin, lehmuskukan tai kamomillan kanssa.

Jäähtyneellä laventeliteellä voi hoitaa ihoa myös ulkoisesti.

Laventeli höyryhengitys

1 l vettä

1 1/2 dl kuivattua laventelia tai 3 dl tuoretta laventelia

Kaada kiehuva vesi laventelin pääl

Laventelinen jalkakylpy

1 1/2 dl kuivattua laventelia + 1 l vettä tai

3 dl tuoretta laventelia + 1 l vettä

Kaada kiehuva vesi laventelin päälle pesuvatiin ja anna hautua vähintään 1/2 tuntia.

Voit halutessasi siivilöidä hauteen.

Lisää hauteeseen vettä niin, että jalat peittyvät.

Nauti kylvystä 10- 15 minuuttia, jonka jälkeen kuivaa jalat huolellisesti ja voitele ne hyvällä jalkavoiteella tai- öljyllä. Laita jalkaan lämpivät sukat ja nauti olostasi.

Laventeli raikastaa, puhdistaa ja virkistää.

Laventelimehu

1 ½ l vettä

3 dl sokeria

10 laventelin kukintoa varsineen

2 sitruunaa

Keitä puolet vedestä sokerin kanssa, ota kattila pois liedeltä ja lisää sekaan kukinnot. Laita kansi päälle ja anna jäähtyä.

Purista sitruunoista mehu ja lisää se jäähtyneeseen liemeen lopun veden kanssa. 

Sekoita ja siiviöi.

Juoma säilyy jääkaapissa noin 2 viikkoa.

Laventelisiirappi

2 l vettä

5 kourallista tuoretta tai kuivattua laventelia

6 sitruunaa

2 kg sokeria tai 1,5 l vaahterasiirappia

Pese sitruunat hyvin ja leikkaa ne viipaleiksi. Kiehauta vesi laventelin ja sitruunoiden kanssa miedolla lämmöllä ja anna kiehua noin 10 minuuttia. 

Poista lämmöltä ja anna keitoksen hautua yön yli.

Siivilöi, laita se takaisin kattilaan, lisää sokeri tai vaahterasiirappi ja kiehauta hetken aikaa.

Anna jäähtyä ja kaada puhtaisiin lasiastioihin.

Laventelisokeri 

Sekoita noin ruokalusikallinen kuivattuja laventelin kukkia kiloon sokeria. 

Säilö ilmatiiviiseen astiaan ainakin kuukaudeksi, jonka aikana ravistele purkkia silloin tällöin. 

Siivilöi laventelit pois ennen käyttöä.

Laventelilla maustettua sokeria voi käyttää esimerkiksi leivonnaisten, jälkiruokien ja juomien maustamiseen.

Laventelinen viinietikka

Lisää 5- 7 laventelin kukintoa viinietikkaan ja anna tämän maustua muutamia viikkoja, jonka jälkeen poista kukat, kun ne ovat selvästi antaneet etikkaan makua.

Käytä esimerkiksi salaatteihin tuomaan kevyttä vivahdetta.

HUOMIOITAVAA

Alhaisesta verenpaineesta poteville laventeli voi aiheuttaa lievää huimausta ja väsymystä. 

Suurina määrinä laventeli on narkoottinen myrkky. Laventeli voi lisätä rauhoittavien lääkkeiden vaikutusta ja liiallisena heikentää muistia.

Laventelia ei suositella raskauden alkuvaiheesa, mutta yleisesti hyvin siedetty myöhemmillä raskauskuukausina ja imetyksen aikana.

Linalooli ja linalyyliasetaatti voivat aiheuttaa kosketusallergiaa.

  

TINJAMI

Tinjami on ikivanha minttuihin kuuluva yrtti, jota on käytetty kautta aikojen ruoanvalmistuksessa, sekä lääkkeenä. Antiikin aikana tinjami oli köyhien yrtti, sillä sitä kasvoi kaikkialla. Roomalaiset ovat käyttäneet tinjamia yskänlääkkeenä, parantamaan ruoansulatusta ja karkottamaan matoja. Ruton levitessä Eurooppaan sitä on tuolloin käytetty antiseptisena rohtona. 

Tinjamia on käytetty myös yrttitupakassa lievittämään mahakipuja, päänsärkyä ja väsymystä. 

Vuonna 1719 tinjamista saatiin eristettyä tymoli, ja tinjamikamferia, ja sitä käytettiin jo tuolloin astman, hinkuyskän, keuhkoputkentulehduksen, anemian ja vatsa- sekä ilmavaivojen  hoitoon, sekä hikoilun edistämiseen kuumeessa.

Tinjami on hyvin antioksidanttinen ja se sisältää runsaasti haihtuvia aromaattisia öljyjä, kuten tymolia, tujonia, karvikolia, kamfeenia ja kamferia. Flavonoideja ja fenolihappoja, kivennäis- ja hivenaineita, kuten rautaa, magnesiumia, kaliumia, kalsiumia, fosforia, natriumia, sinkkiä, piitä, seleeniä, kuparia ja seleeniä. Lisäksi tinjamissa on A-, C-, E-, K- vitamiineja, karvas- ja parkkiaineita, hartsia ja orgaanisia happoja, kuten kahvi- ja rosmariinihappoa.

Tinjamilla on kuumetta alentava vaikutus, se poistaa kipua ja tulehdusta ja lisäksi se vahvistaa keuhkoja. Tinjamia kannattaa käyttää äkilliseen yskään, astmaan, flunssaan, poskiontelotulehdukseen, keuhkoputkentulehdukseen, kurkkukipuun ja käheyteen ja se on erinomainen yrtti silloin, kun yskä on loppumaisillaan, ja lima alkaa muuttumaan sileäksi ja kuivaksi. Juo tässä taudin vaiheessa runsaasti kuumaa tinjamiteetä, jotta hengityskin alkaa tuoksumaan tinjamille. Kupillinen tai kaksi päivässä tinjamiteetä auttaa, mutta määrä takaa tehon.

Tinjamia voi käyttää suun kurlausvetenä limakalvojen ja nielun tulehduksiin, sieni- infektioihin, mutta myös ajoksiin ja akneen. Tinajmiomenaviinietikkaa voi käyttää kurlausvetenä sammaksen hoitoon.

Tinajmi vilkastuttaa aineenvaihduntaa, alentaa verenpainetta, estää verisiutaleiden kokkaroitumista ja alentaa kolesterolia.Tinjami desinfioi virtsatiehyitä, joten se on hyvä yrtti virtsatietulehdusten hoitoon. 

Lisäksi se estää reumatismia, hidastaa vanhenemista. Pieninä määrinä se lievittää kohdun kouristuksia, kun taas suurina annoksina se stimuloi kohtua, edistää kuukautisia ja helpottaa kuukautiskipuja.

Tinajmi tehoaa  ruoansulatusvaivoihin, kuten ripuliin, ruokahaluttomuuteen, hitaaseen ruoansulatukseen, ilmavaivoihin ja lisäksi se estää mahahaavaa aiheuttavaa helikobakteeria ja herpesvirusta.  Se on myös hyvä yrtti pahoinvointiin. 

Hunajalla makeutettu tinjamitee voi auttaa myös kosteiden juhlien jälkeiseen aamupahoinvointiin ja pääsärkyyn, kun sitä juo ennen nukkumaanmenoa ja heti aamulla herätessä.

Haavojen huuhteluun voi käyttää haaleaa tinjamiteetä, sillä se estää bakteerien kasvua.

Tuoteita ja murskattuja lehtiä voi käyttää iholle tai päänahkaan hilseen torjuntaan.

KÄYTTÖ

Tinjamitee

1 tl tinjamia

2 dl kiehuvaa vettä

Kaada vesi yrttien päälle kuppiin ja anna hautua 5- 10 minuuttia kannen alla.

Siivilöi ja nauti pienin kulauksin 1- 3 kupillista päivässä. 

Juoman voi makeuttaa hengitystievaivoihin hunajalla, mutta älä lisää sokeri tai hunajaa, jos käytät teetä ruoansulatusvaivoihin.

Jäähtynyttä teetä voi kaataa myös suihkepulloon ja suihkuttaa sitä kipeään ja käheään kurkkuun.

Haaleaa tinjamiteetä voi myös käyttää kasvovetenä.

Tinjamihunaja

15- 20 g kuivattua tinjamia

300- 500  g hunajaa

Sekoita tinjami hunajaan ja anna sen tekeytyä 2- 6 viikkoa, jonka jälkeen tinjamit voi joko jättää hunajaan tai ne voi siirtää toiseen purkkiin ja käyttää erikseen yskänhoitoteen makeuttamiseen.

Ota hunajaa teelusikallinen tarvittaessa.

Tinjamisiirappi

1 l vettä
3 dl hienonnettuja tuoreiden yrttien maanpäällisiä osia tai vaihtoehtoisesti
15- 20 g kuivattujen yrttien maanpäällisiä osia tai
2,5 dl hienonnettuja tuoreita tai kuivattuja juuria
425 g sokeria (itse käytän mieluiten luomu ruokosokeria)


Kaada yrtit ja vesi pieneen kattilaan, kiehauta ja anna kiehua hiljaisella 10- 15 minuuttia, jonka jälkeen siivilöi yrtit pois.

Jos haluat vahvempaa siirappia, lisää uusia yrttejä samaan nesteeseen, kiehauta ja anna kiehua 10- 15 minuuttia, siivilöi.

Kaada 2 dl nesteestä takaisin kattilaan ja lisää sokeri. Pienennä lämpö minimiin ja hämmentele, kunnes sokeri on täysin sulanut.

Kaada siirappi puhtaaseen lasipurkkiin ja sulje se tiiviillä kannella. 

Nimeä ja kirjoita päivämäärä.

Ota teelusikallinen siirappia tarvittaessa yskään tai kurkkukipuun.

Alkoholiuute tinjamista

Puhtaaseen tölkkiin tai pulloon laitetaan yrttejä ja niiden päälle kaadetaan maustamatonta 40 % alkoholia.

Käytettäessä tuoreita yrttejä

100 g tuoretta tinjamia

2 dl alkoholia (80%)

Kuivattuja yrttejä

100 g kuivattua tinjamia

5 dl alkoholia (60%)

Kaada yrtit tiiviiseen lasipurkkiin, peitä se alkoholilla ja sulje tiiviisti.

Anna seisoa 2- 4 viikkoa, jonka jälkeen siiviöi yrtit alkoholista pois ja pullota.

Ota 15- 20 tippaa 3 kertaa päivässä.

Tinjamikylpy

2 l kiehuvaa vettä

tuoretta tai kuivattua tinjamia

Tuore tinjami

Peitä yrtit vedellä

Kuivattu tinjami

Laita tinjamit kattilaan ja lisää siihen kolme kertaa yrttien tilavuuden verran vettä.

Kiehauta ja anna hautua 15 minuuttia, jonka jälkeen siiviöi ja kaada se kylpyveteen.

Lisää kylmää vettä, kunnes tunnet lämpötilan sinulle sopivaksi. Istu alas ja nauti.

Kylpy on hyväksi flunssaan alkaviin oireisiin ja sen hoitoon, yskään tai reumakipuihin.

Tinjamijalkakylpy

1 l kiehuvaa vettä

tuoretta tai kuivattua tinjamia

3 rkl merisuolaa

Tuore tinjami

Peitä tinjamit vedellä

Kuivattu tinjami

Laita tinjamit kattilaan ja lisää siihen kolme kertaa tinjamien tilavuuden verran vettä

Lisää merisuola, kiehauta ja anna hautua 15 minuuttia. 

Kaada vettin, lisää siihen kylmää vettä, kunnes lämpötila on sinulle sopiva.

Laita jalat hautumaan virkistävään kylpyyn 10- 20 minuutiksi.

HUOMIOITAVAA

Älä käytä tinjamia, jos saat siitä ihottumaa.

Raskauden ja imetyksen aikana käytä tinjamia vain mausteena.

                                        

YRTTIÖLJYJEN VALMISTAMINEN

Laadukkaita vaikuttavia yrttiöljyjä voi hyvinkin tehdä myös itse. Kaikki yrtit eivät kuitenkaan sovi lääkeöljyihin ja niiden sopivuuteen vaikuttaa se, liukenevatko kasvien tehoaineet helposti öljyyn vai eivät. Esimerkiksi mäkikuisma ja kehäkukka sopivat erittäin hyvin yrttiöljyihin käytettäviksi.

Mäkikuismaöljyä käytetään ihon verenkierron vilkastuttamiseen ja lisäksi se sopii mainiosti myös palovammojen hoitoon. Mäkiskuismaöljy (RUOHONJUURI,  HYVINVOINNIN.FI) käy erittäin hyvin hierontaöljyksi, sillä se voi lievittää särkyä.

Kehäkukkaöljyllä voidaan hoitaa kuivaa ihoa, kutinaa, lieviä rohtumia, vaippaihottumaa, makuuhaavoja, pieniä haavoja, suonikohjuja jne. 

Kehäkukan tehoaineet edistävät kudosten paranemista ja helpottavat ihon uusiutumista. Lisäksi kehäkukassa on verenkiertoa vilkastuttavia ja antibakteerisesti vaikuttavia aineita.

Kukat poimitaan silloin kun ne ovat kauneimmillaan ja täysin kuivia. Kukat laitetaan avosuiseen lasitölkkiin (esim. hunajapurkin malliseen) ja ne peitetään kylmäpuristetulla öliiviöljyllä tai muulla kylmäpuristetulla öljyllä, esim. neitsytöljyllä, jota saadaan ensimmäisestä, kuumentamatta tapahtuvasta puristuksesta, jonka vuoksi öljyt ovat laadukkaita ja rasvamolekyylit ovat tarpeeksi pieniä, jotta ne pystyvät kuljettamaan yrttien tehoaineet ihon läpi.

Öljyn tulee peittää kukat kokonaan, sillä näin vältetään kukkien homehtuminen. Tämän jälkeen niiden annetaan seistä kolme viikkoa kansi suljettuna. Niitä sekoitellaan varovasti päivittäin ja kukkia painellaan tarvittaessa öljyn peittoon.

Tölkkien säilytyksestä on olemassa erilaisia näkemyksiä. Toisten mielestä niitä pitäisi säilyttää ikkunalla, jotta aurinko lämmittäisi öljyn ja kukkien tehoaineet pääsisivät liukenemaan helpommin. Tässä on kuitenkin vaarana öljyn härskiintyminen. 

Toiset taas säilyttävät mieluummin tölkit pimeässä.
Itse säilytän öljyjä pimeässä.

Kolmen viikon kuluttua öljy siivilöidään pienireikäisellä siivilällä. Joskus olen käyttänyt myös suodatinpussia tähän tarkoitukseen. 

Valmista öljyä säilytetään tummassa pullossa tai tölkissä, jotta se olisi suojassa valon tuhoavilta vaikutuksilta. Jos tummia pulloja tai tölkkejä ei ole saatavilla, voi niiden ympärille kietoa esim. tavallista ruskeaa paperia. 

Valmiisiin öljypulloihin/ tölkkeihin olisi hyvä merkitä sisältö ja pävämäärä.

YRTTITEEN VALMISTUS

 Yrttitee valmistetaan näin, ellei toisin mainita:

2 tl kuivattua, murskattua yrttiä, jonka päälle kaadetaan
2,5 dl kiehuvaa vettä

Tuoreita yrttejä käytetään kaksinkertainen määrä. 

Yrttitee haudutetaan kannen alla, jotta eteeriset eli haihtuvat öljyt, joita on lähes kaikissa kasveissa, eivät pääsisi haihtumaan pois.

Teen annetaan hautua 5-10 minuuttia. Ohuempien lehtien haudutusaika on 5 minuuttia, paksumpien lehtien 10 minuuttia. 

Kun tee on hautunut riittävästi se siivilöidään.

Yrttiteetä nautitaan 3 x päivässä: aamulla, keskipäivällä ja illalla. 

Tee tulee juoda kulauksittain ja kulausten välillä pidetään reilu tauko, jotta yrttiteen tehoaineet ehtisivät vaikuttaa kunnolla.

Yrteistä tehtyä teetä nautitaan yleensä jaksoittain; 10- 14 päivän ajan, ellei toisin mainita.

Tee on hyvä makeuttaa hunajalla, joka sekoitetaan enintään kädenlämpöiseen teehen. 

Liian kuumassa hunajan entsyymit tuhoutuvat ja se menettää lääkitsevän ominaisuutensa.