KOIVU

Koivu

Koivun lehdissä on mm. haihtuvia öljyjä, C- vitamiinia, A- vitamiinin esiastetta, B2 ja B3- vitamiineja.

Lehdet ovat vaikuttavimmillaan juhannuksen tienoilla ja kymmenkunta päivää sen jälkeen.

Lehtien valkuaisainepitoisuus on korkeimmillaan silmujen puhjetessa, mutta juhannukseen mennessä se laskee nopeasti.

Koivun lehdet lisäävät virtsan, suolojen, kuona- aineiden, hien ja sapen eritystä. Ne irroittavan limaa, alentavat kuumetta ja korkeaa verenpainetta. 

Varsinkin koivun silmut ovat antiseptisia ja koivun lehtiä ja silmuja otetaan yleensä teenä huuhteluterapiaksi virtsatievaivoihin ja virtsakivien ehkäisyyn, maksa- ja sappivaivoihin, suolistovaivoihin, irroittamaan limaa hengitysteistä, kuumeeseen, iskiakseen, reumatismiin ja kihtiin.

Koivun saponiinit virkistävät hellästi munuaisia ja yhdessä koivun haihtuvien öljyjen kanssa saponiinit auttavat liuottamaan kuona- aineita sidekudoksista ja nivelten ympäriltä.

 

Lehtien korkea C- vitamiinipitoisuus parantaa kehon vastutuskykyä ja lisää virtsateiden emäksisyyttä, joka taas ehkäisee bakteerien kasautumista näille alueille.

Koivun lehtiä voi kuivata, jolloin lehdet tulee kerätä alkukesän tienoilla. Lehdet laitetaan ritilän päälle ja annetaan kuivua huoneenlämmössä tai vastaavasti voit käyttää tähän kuivuria.
Kuivattuja koivunlehtiä voi käyttää esim. maustesuolaseoksiin ja leipiin ja sämpylöihin.
Lehtiä voi myös pakastaa.

Myös koivun tuhkaa on käytetty hyödyksi ja koivuntuhkauute onkin hyvin ravinnerikasta, sillä se sisältää valtavan määrän kehollemme arvokkaita pääravinteita. Koivun tuhka sisältää yli 60 mineraalia (fosfori, kalium, magnaani, magnesiumia, rikkiä, sinkkiä, kalsiumia, booria, kobolttia, kuparia ja pienempiä määriä myös muita hivenaineita.

Koivuntuhkauute on emäksinen, joka virkistää syöjäsoluja ja sen valtavat mineraalipitoisuudet vahvistavat tervettä solupohjaa ja vastustuskykyä.

Koivuntuhkauutetta käytetään närästykseen, liikahapposuuteen, ihottumaan, reumaan, kihtiin, maha- ja pohjukaissuolen vaivoihin, suolivaivoihin sekä tulehdus- ja virusalttiuteen. Uute on hyvä tukihoito mm. ihottumien sekä kynsi- ja jalkasienien hoidossa.

Koivun tuhkaa voidaan käyttää myös tuholaistorjunnassa, sillä maahan levitettynä se haittaa sipuli-, porkkana- ja kaalikärpästen munintaa sekä toukkien kuoriutumista. Koivun tuhka toimii myös lannoitteena erityisesti emäksisessä maassa viihtyvien kasvien kanssa.

Koivusta juoksutetaan mahlaa varhaiskeväällä ennen lehtien puhkeamista. Mahla koostuu enimmäkseen vedestä. Sen kuiva- ainepitoisuus on noin 1 % ja tuo prosenttiosuus koostuu suurimmalta osin sokereista, fruktoosista ja glukoosista. Mahla sisältää myös hedelmähappoja, hivenaineita (kalium, kalsium, magnesuim ja magnaani), kivennäis- ja, valkuaisaineita sekä entsyymejä.

Koivunmahlalla nujerretaaan kevätväsymystä ja sitä on käytetty kautta aikojen lievittämään mm. nivel- ja reumavaivoja. Mahla auttaa myös koivun siitepölyallergiaan, jos käytön aloittaa ennen siitepölykauden alkua ja jos sen käyttöä jatkaa siitepölykauden ajan. Sitä voi käyttää myös iholle ja hiuksille siltäänsä.

Koivusta tehdyt saunavihdat auttavat voimistamaan ihon pintaverenkiertoa ja näin ollen kehon nestekierto vilkastuu, koska vihtoessa koivunlehtien tehoaineet pääsevät irtoamaan ihoon. Saunoessa koivun eteeriset öljyt pääsevät vaikuttamaan myös laajalti elimistössä ihohuokosten ja hengityselinten kautta.

Koivunlehtikääreellä on hoidettu ihottumia ja reumaattisia lihaskipuja.
Viileä, kylmään veteen upotettu vihta sopii tulehtuneelle lihasalueelle. Jos lihaskipu on rasituskipua, niin kasta vihta ensin kuumaan veteen ja pidä sitä kipualueella hauteena.

Mieto, mukava löyly ja kiireetön vihtominen alentaa myös verenpainetta.

Enintään muutaman viikon ikäisiä lehtiä voi käyttää salaateissa ja keitoissa.

KOIVUNLEHTEÄ TAI SIITÄ VALMISTETTUJA TUOTTEITA VOIT TILATA SUORAAN RUOHONJUURESTA TAI HYVINVOINNIN.FI SIVUSTOILTA.

KÄYTTÖ


Lievästi puhdistava koivutee 

2 rkl tuoreita silputtuja koivun lehtiä, silmuja tai hiirenkorvia
2,5 dl kiehuvaa vettä

Kaadetaan vesi lehtien päälle, annetaan hautua kannen alla 10 minuuttia, siivilöidään. 

Nauti kulauksittain.

Juodaan 3 kupillista päivässä 14 päivän ajan.


Voimakkaasti puhdistava koivutee 

6 rkl tuoreita lehtiä, silmuja tai hiirenkorvia
2,5 dl kiehuvaa vettä

Haudutetaan kannen alla 10 minuuttia, siivilöidään ja juodaan hitain kulauksin.

Juodaan 3 kupillista päivässä seitsämän päivän ajan.


Verenpanetta alentava tee 

1 tl orapihlajaa
1 tl sitruunamelissaa
1 tl nokkosta
1 tl koivua
1 l kiehuvaa vettä

Laita yrtit astiaan ja kaada kiehuva vesi niiden päälle. Anna hautua 10 minuuttia, siivilöi ja anna jäähtyä.

Nauti teetä haaleana 3 erässä pitkin päivää.

Orapihlajalla on sydäntä vahvistava ja koivulla munuaisia tukeva vaikutus. 

Sitruunamelissa rauhoittaa sydäntä, kun taas nokkonen ja koivu lisäävät virtsaneritystä.


Koivujuoma 

2,5 dl koivunlehtiä
1 l vettä
hunajaa
sitruunamehua

Keitä lehtiä vedessä 10 minuuttia, jonka jälkeen siivilöi ja sekoita joukkoon hieman hunajaa ja sitruunamehua.

Tarjoa kylmänä. Voi käyttää myös juomasekoituksissa.


Koivunlehtisalaatti 

koivunlehtiä
kaalia
selleriä
porkkanaa

Sekoita kulhoon yhtä paljon hienoksi silputtuja koivunlehtiä, hienoksi leikattua kaalia, raastettua selleriä ja porkkanaa.

Kastikkeeksi käy esim. omenatuoremehu tai laimennettu sitruunamehu.


Koivunlehtiuute 

1 dl koivunlehtiä, silmuja tai hiirenkorvia
1 dl vodkaa

Laita silmut puhtaaseen lasipurkkiin ja kaada vodka päälle. Anna liota 2 viikkoa, jonka jälkeen siivilöi ja säilytä tiiviissä lasipullossa.

Nauti 1 tl uutetta sekoitettuna mukilliseen kiehuvaa vettä.

Irroittaa limaa,  lievittää vatsavaivoja ja sappikipuja.


Koivukylpy 

2 l kiehuvaa vettä
0,5 l tuoreita koivun lehtiä / (voi käyttää lisänä koivunsilmuja, hiirenkorvia)

Laita lehdet pesuvatiin ja kaada kiehuva vesi niiden päälle. Anna hautua 15 minuuttia. Valuta haudutettu vesi kylpyveden joukkoon ja laske päälle kylmää vettä, kunnes vesi on mieluisaa.

Istahda kylpyyn ja nauti. Jos haluat lisää tuoksua kylpyysi, niin ripottele veteen vielä tuoreita koivunlehtiä.

Koivukylpy kosteuttaa ihoa. Ohjetta voit käyttää myös hiushuuhteeksi.


Koivukuorinta 

1 dl tuoreita koivunsilmuja tai hiirenkorvia
5 dl hienoa merisuolaa
2 dl kasvisöljyä (esim. auringonkukka-, oliivi-, kookos-, manteliöljyä)
1 tl raastettu sitruunankuori
1 rkl hunajaa

Kaada kaikki aineet astiaan ja sekoita ne tehosekoittimella. Seoksen tulee olla hieman valuvaa, joten lisää tarvittaessa öljyä. Jaa seos pieniin puhtaisiin lasitölkkeihin.

Käytä kuorintaa suihkun kosteuttamalle iholle pesun jälkeen ja huuhtele lopuksi haalealla vedellä.

Voide säilyy hyvin viikkokausia.


Koivu- hunajanaamio 

2 dl hunajaa
1 dl tuoreita koivunlehtiä
1 dl koivun mahlaa

Sekoita hunaja, koivunlehdet ja mahla tehosekoittimessa soseeksi. Laita valmis naamio puhtaisiin lasipurkkeihin ja sulje tiiviisti.

Levitä kostealle iholle. Naamiota voi käyttää myös vartalovoiteeksi.

Anna naamion vaikuttaa 10 minuuttia ja huuhtele.

Koivunaamio virkistää ja kosteuttaa ihoa.


Koivushampoo 

2 dl koivunlehtiä
pullollinen vettä

Täytä puhdas, avarasuinen vesipullo vedellä ja koivunlehdillä. Sulje ja ravista, niin kauan kunnes koivun saponiinit alkavat vaahdota vedessä. Siivilöi.

Valele koivunvettä hiuksiin ja pese kuten normaalisti.

Shampoo jättää hiuksiin koivuisen tuoksun ja se parantaa hiusten kiiltoa.


Koivunlehtipipo päänsärkyyn 

Kastele hiukset kylmällä vedellä ja täytä puuvillapipo koivunlehdillä. Aseta pipo päähän.

Hellepäivinä käsittely taltuttaa myös alkavan päänsäryn.

Muista juoda vettä!

Koivuntuhkauute 

Koivuhalkoja poltetaan puhtaassa uunissa tai jollakin puhtaalla alustalla ja niistä syntynyt tuhka siivilöidään kiinteiden ainesten poistamiseksi. 

Sekoitetaan yksi kahvikupillinen uhkaa viiteen kahvikupilliseen vettä ja keitä 10- 15 minuuttia. Annetaan jäähtyä, jotta sakka valuu pohjaan.

Otetaan keitosta kaksi suurta ruokalusikallista kahvikuppiin ja täytetään kuppi vedellä.

Juo laimentamaton uutetta 3 kertaa päivässä.


Mahlan juoksuttaminen 

Koivun rungon tyveen porataan yläviistoon n. 5 cm läpimittainen reikä, johon laitetaan reiän kokoinen puhdas muoviputki. Putken toinen pää johdatetaan kannella peitettyyn puhtaaseen muoviämpäriin. Muoviämpäri kannattaa suojata hyvin, sillä sinne voi hyvin äkkiä eksyä makean nälkäisiä muurahaisia.

Kun mahla on saatu juoksutettua, puussa oleva reikä puhdistetaan ja se suljetaan puutapilla.

Järkevintä on juoksuttaa mahlaa puista, jotka ovat saaneet kaatotuomion. 

Suuresta koivusta voi saada viikon aikana mahlaa yli 50 l.

Muistathan, että mahlanottoon tarvitaan maanomistajan lupa!

Mahla säilyy noin 2- 5 vrk jääkaapissa, jonka jälkeen se alkaa käydä simaa muistuttavaksi juomaksi. 

Mahlan säilyvyyttä voidaan parantaa esimerkiksi kuumentamalla se lähelle kiehumispistettä ja pullottamalla se kuumana puhtaisiin pulloihin.

Pakastaessa mahla säilyy hyvin, eikä sen maku muutu juuri lainkaan.

Mahlaa voidaan käyttää veden sijasta missä tahansa ruoanlaitossa esimerkiksi pullien tai sämpylöiden leipomisessa. Sitä voi käyttää myös viininvalmistuksessa.


Mahlasiirappi 

Kaada haluttu määrä mahlaa kattilaan ja sekoita sitä niin kauan, kunnes se sakenee.

Purkita puhtaisiin lasipurkkeihin.

Mahlasiirappi on hyvä säilyttää jääkaapissa tai pakastimessa.


Minttumahla

1 l mahlaa
vähän vajaa teelusikallinen kuivattua minttua
1,25 g sitruunahappoa
hunajaa maun mukaan

Mahla kiehautetaan, jonka jälkeen lämpimään mahlaan lisätään kuivattu minttu, sitruunahappo ja hunaja.

Purkita puhtaisiin tiiviskantisiin lasipurkkeihin.



VAROITUKSIA:

Koivunlehtiä ei pidä käyttää sydän- tai munuaissairaudesta johtuvan turvotuksen yhteydessä.

Koivun siitepöly, lehtien sisältämä salisylaatti ja mahla voivat aiheuttaa allergisia reaktioita.

Diabeetikoille runsas lehtien nauttiminen voi aiheuttaa liian nopeaa verensokerin alenemista.